Työskentelen esihenkilönä pienessä tiimissä. Varsinaista koulutusta esihenkilötyöhön en ole saanut, vaikka yhteen koulutuspäivään silloin joskus osallistuinkin. Työkokemusta olen kartuttanut hotellialalta jo lähes kahdeksan vuotta, josta kaksi vuotta olen toiminut vastaanoton vuoropäällikkönä. Ennen nykyisiä tradenomiopintoja olen suorittanut matkailun restonomitutkinnon, josta on kuitenkin jo vuosia ja josta en kenties saanut ihan niin paljon irti kuin olisin toivonut, osin koska lähdin opiskelemaan suoraan lukiosta vähäisellä kokemuksella työelämästä ja elämästä ylipäätään.
Vuosien työkokemuksen jälkeen opiskelu on ollut täysin toista kuin ensimmäisellä kierroksella. Oppimiseen on täysin toisenlainen motivaatio ja itsentuntemuskin on, ainakin toivottavasti, hieman paremmalla tolalla. Nuorena, juuri lukion päättäneenä ihminen usein ajattelee, että nyt tiedän kaiken, olenhan aikuinen. Näin aikuisena huomaan, että ei, silloin en tiennyt mitään ja olen vasta alkanut oppia joitain tiedonmurusia maailmasta. Kuten Peterson & Kolb (2017, luku 1) tuovat esille, meidän täytyy pysyä nöyrinä oppimisen edessä. Tätä yritän pitää mielessä tällä opiskelukierroksella.
Rakastan opiskella kieliä ja tällä hetkellä harjoittelen espanjaa. Itseopiskelun välineenä käytän etenkin Duolingoa, mutta myös muita vapaasti käytettävissä olevia oppimateriaaleja. Nautin myös siitä, että työssäni pääsen usein käyttämään vieraita kieliä ja onneksi myös muita kieliä kuin pelkkää englantia. Pelimuotoinen oppiminen Duolingolla sopii minulle, sillä sitä pystyy tekemään hetken kerrallaan, mutta voi myös keskittyä pidemmäksi aikaa opettelemaan uutta, omasta mielentilasta riippuen.
Oppimistyylini ovat kokemuksellisen oppimisen oppimistyylien testin (TenViesti Oy 2010a) perusteella toteuttaja ja päättelijä. Eri tyylien väliset erot testissä olivat kuitenkin pieniä. Toteuttajan kuvaus (TenViesti Oy 2010b) kuulostaa kuitenkin juuri minulta: haluan lähteä heti tekemään ja kokeilemaan, ja pyrin aina löytämään helpompia tapoja tehdä asioita. Kyseenalaistan, miksi asia tehdään tietyllä tavalla, ja selityksen saaminen vahvistaa oppimistani, kun tiedän miksi jotakin tehdään, enkä vain automaatilla tee pyydettyä asiaa. Jokaisesta kokemuksellisen oppimisen oppimistyylistä löytyy asioita, joiden tunnistan helpottavan omaa oppimistani.
Peterson & Kolb (2017, luku 2) tuovat esille, että me kaikki olemme oppijoita ja oppiminen on synonyymi elämälle. Vaikka näin aikuisena oppiminen on omaksuttujen tapojen vuoksi erilaista, oppiminen on silti jatkuvaa. Pidän tästä ajatuksesta, että emme ole koskaan valmiita, koska en ole vielä keksinyt, mikä olisi se valmiuden taso, jonka haluaisin saavuttaa. Keskityn mieluummin polkuun, eli opin joka päivä jotakin uutta ilman stressiä siitä, että tulisin täysin valmiiksi jossakin aiheessa.
Lähteet:
Peterson, K. & Kolb, D.A. 2017. How You Learn Is How You Live. Berrett-Koehler Publishers, Incorporated. E-kirja. Luettu: 19.1.2022.
TenViesti Oy 2010a. Kokemuksellisen oppimisen oppimistyylit. Luettavissa: https://www.tenviesti.fi/oppimistyylienkuvaus.htm. Luettu: 17.1.2022.
TenViesti Oy 2010b. Oppimistyylien arviointitesti. Luettavissa: https://www.tenviesti.fi/test2.htm. Luettu: 17.1.2022.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti